Elämää saarella!

Syyskuun alussa muutimme Lauttasaareen sivistyksen pariin. Totuttelu remmi lenkkeihin ja kerrostaloasumiseen sujuin paremmin kuin hyvin. Yllätyksekseni huomasin koirien olevan paljon rauhallisempia kaupungissa. Reviiri lienee paremmin hallittavissa muutamalla silmäyksellä ja Ettan sosiaalisena rauhallisena tyyppinä ei maindaa kerrostalon äänistä eikä kanssakulkijoista lenkeillä. Vapaana juokseminen onkin sitten jo ihan eri juttu. Rajasaari tosin löytyi taas uudestaan.

Ettanin polvi parani ihan mukavasti ja lokakuussa Eemelskaja sai jo olla irtikin. Mökillä haravointireissulla taisi tulla otettua takaisin 3 kuukauden remmilenkkijakso oikein urakalla.

Mutta - urheilija ei tervettä päivää näe! Marraskuussa metsässä riekkuessa Ettukaiselta meni kynsi poikki aika pahasti ja kynnen uloin osa oli poistettava kokonaan. Taas siis tuppo jalassa ja remmissä liikuntaa. Onneksi on lepokausi niin ei ihan niin paljon harmita mutta tuntuuhan tämä nyt vähän jo liialta tämä loukkaantumisten määrä.

Joulun tietämillä kynsikin oli jo ihan ok ja irtiotot sallittuja. Tyttöjen vaivatkin olivat tässä jossain vaiheessa syksyllä ja niistä jäi harmillinen masentuneisuus Eelle päälle ja niinpä päätinkin että keväällä mennään käymään Ventelässä ja hankkiudutaan eroon moisista harmeista.